Sähköstä riippumaton pellettilämmittäjä Porista

Kirjoittanut Hannes Tuohiniitty 25.01.2012 00:15

Sähkökatkojen uskotaan yleistyvän jatkossa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja sähkön tuotannon muuttuessa entistä monimutkaisemmaksi.
Jotkut pellettilämmittäjätkin ovat varautuneet sähköjen katkeamisiin. Pellettilämmitys onkin melko yksinkertaisesti ja edullisesti jatkettavissa varavoimajärjestelmällä.
Yksi tällainen varautuja on Porin Ahlaisissa asuva Timo Wallin. Vuonna 2005 paikkeilla pellettilämmitykseen siirtynyt Wallin hankki jo alussa varavoiman, koska asuu maaseutualueella meren lähellä, missä katkokset ovat tavallistakin yleisempiä.

7 vuotta sitten taitava pellettilaitteiden toimittaja rakensi varajärjestelmän tapauskohtaisesti Wallinin tarpeisiin sopivaksi. Valmiita varavoimapaketteja saa jo nykyään muutamilta laitetoimittajilta.

Wallinin järjestelmä koostuu geeliakustosta, ylläpitolaturista sekä inventteristä ja ohjauskeskuksesta. Ylläpitolaturi pitää akustoa täynnä aina sähköverkon ollessa toiminnassa. Mikäli verkkojännite katoaa kytkeytyy releet sellaiseen asentoon, että virta siirtyy tulemaan akustosta ja invertteri muuttaa akun syöttämän matalajännitteisen tasavirran 230 V verkkovirraksi.

”Sähkökatkoja on ollut kymmeniä kuluneen 6-7 vuoden aikana. Sähkölaitteet eivät huomaa katkoa lainkaan, kun varavoima kytkeytyy akuista päälle automaattisesti”, Wallin selvittää. Varavoimalaitteisto on Wallinin mukaan toiminut moitteitta ja huoltovapaasti.

Akusto on 150 Ah ja invertteri syöttää maksimissaan 300 W. Tämä riittää Wallinin järjestelmässä, kun poltin on ns. ylläpitotulella toimiva. Sähköisesti sytyttävässä polttimessa hetkellinen tehontarve on korkeampi, noin 500 – 900 W luokkaa, mutta astetta suuremmilla laitteilla sen voi täyttää.
Varavoiman kustannus oli aikoinaan noin 850 euroa, mutta Wallin arvioi varsinkin akkujen hintojen tippuneen paljon. Kyse oli myös yksittäisvalmistetusta järjestelmästä.

”Lämmitys toimii täysin nyt tämänkokoisella akulla noin 5 -7 tuntia joka kattaa noin 98% sähkokatkoista tällä alueella”, kertoo Wallin. ”Siihen mennessä ehdin yleensä laittamaan aggregaatin toimimaan.” Pienehkö 2,2 kW aggrekaatti Wallinilla on vielä viimeisenä varmistuksena. Sillä voi pitkien katkosten aikana, kuten tapaninpäivänä, ylläpitää myös muun muassa pakastinten toimintaa.

Varavoimaa miettiessä kannattaa uutta taloa rakentaessa ottaa huomioon sähkösuunnittelussa mahdollisuus helposti kytkeä aggrekaatin perään tietyt laitteet. Vanhojen järjestelmien osalta voidaan myös tehdä pistokeliitännät pumppujen ja muiden osalta, jolloin saadaan puoliautomaattiseen tapaan toimiva varavoima. Invertterille kannattaa asettaa vaatimus tuottaa puhdasta siniaaltoa, jotta elektroniset laitteet eivät kärsi.

Jorma Ollilan kartano siirtyi pellettiaikaan

Kirjoittanut Hannes Tuohiniitty 19.01.2012 16:18

Nokian hallituksen ex-puheenjohtaja ja Shellin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan kartanoon toteutettiin vuoden 2011 lopulla Tulimax-pellettilämmitysjärjestelmä.

Kohteessa oli monenlaisia huomioitavia tekijöitä mm. suojeltuja rakennuksia, maalämpö kytkentöineen sekä useita lämmitettäviä kiinteistöjä. Kohde toteutettiin ns. hydridi-lämmitysjärjestelmänä, jolloin jo aiemmin käytössä ollut maalämpö tuottaa osan tehosta ja pelletti talviajan tarpeet sekä huipputehot.

Tulimax pellettijärjestelmän nimellisteho on 120 kW, tällöin pellettiä kuluu vuodessa noin 100 tn. Museoviraston suojelema rakennus asetti omat haasteensa etenkin laitteiden sijoittelussa. Mm. pellettisiilot sovitettiin kohteeseen sopivaksi.

Valintaperusteena täydennysinvestoinnille kartanossa oli pellettilämmityksen edullisuus.

Laitteistot toimitti keuruulainen HT Enerco Oy. Projektin suunnittelijana toimi LVI-Ura Oy ja asennuksen suoritti LVI-Kiviaho Oy.