Viimeisimmät myrskyt ovat ohitse ja raivaustyöt käynnissä. Mediassa on käyty keskustelua sähköverkon haavoittuvuudesta ja sen vaikutuksesta koteihin ja muihin kiinteistöihin. Suomessa on noin 700 000 pääsääntöisesti sähköllä lämmitettävää taloa.

Ilmastonmuutoksen seurauksina on useiden asiantuntijaraporttien mukaan säiden ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Näin kertoo muun muassa kansainvälisen ilmastopaneelin IPPC:n viimeisin erikoisraportti.

Monet ovat muistuttaneet, että nollakeli oli tällä kertaa onni onnettomuudessa. Muistissa on kuitenkin viime talven laajat sähkökatkot, kun pakkasta oli kymmeniä asteita. Silloin jouduttiin sähkön puutteen takia evakuoimaan niitä kiinteistöja, joissa ei saatu enää lämpöä asukkaille.

Sähköstä riippuvainen lämmitys on Suomessa erittäin yleistä ja jopa yleistymässä. Sähkön hinnan nousut ja sähkölämmityksen huono vaikutus CO2-päästöjen kehitykseen ovat jo pelkästään hyviä syitä harkita muita vaihtoehtoja.  Myrskyjenkään valossa sähkölämmitys ei ole kestävä vaihtoehto.

Aggrekaateista ei ole apua sähkölämmitetyissä taloissa, koska hetkellinen tehontarve on niin suuri, että aggrekaatin hinta nousee korkeaksi.

Sen sijaan puulämmitys perinteisellä tulisijalla tuottaa ainakin lämpöä, useimmissa kiinteistöissä täysin ilman sähköä. Koneellisen ilmastoinnin pysähtyminen voi tosin vaikeuttaa tulisijallakin lämmitystä. 

Vesikiertoinen puulämmitys toimii hyvin pienellä sähköteholla. Kiertovesipumppu, painevesipumppu ja pelletin syöttö vaativat noin 500 W tehoa korkeimmillaan. Pieni aggrekaatti tai akusto ja invertteri varmistavat edullisimmillaan 200 - 300 euron euron investoinnilla sähköverkosta riippumattoman lämmityksen. Näin pidetään talo lämpimänä, saadaan lämmintä vettä ja varmistetaan ettei vesijohdot pääse jäätymään kovillakaan pakkasilla.

Pellettilämmitys on siis hyvä keino varmistaa ääriolosuhteissakin helppohoitoinen ja ympäristöystävällinen lämmitys edullisesti.

Tags: