Pellettitutkimus hyvissä käsissä

Maailman ainoa pellettiprofessori Joensuussa

Maa- ja metsätaloustieteen tohtori Lauri Sikanen on todennäköisesti maailman ainoa pellettiprofessori. Joensuun yliopiston professuuri on perustettu vuonna 2008 viisivuotiseksi ja keskittyy energiapellettien tutkimukseen, painottuen raaka-aineen hankintaan sekä ominaisuuksiin.

Kyseessä on lahjoitusprofessuuri, jonka kustantavat Vapo-säätiö, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja alueen kunnat.

Pellettienergia.fi -sivusto haastatteli professori Sikasta pellettitutkimuksesta.

Professori Sikanen, ketkä tahot tekevät Suomessa pellettienergiaan liittyvää tutkimusta tällä hetkellä?

"Pellettitutkimusta tekeviä tahoja ovat mm. Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Metla, SYKE ja VTT. Jokaisella organisaatiolla on lisäksi erilaisia yhteistyökumppaneita hankkeissaan."

Melkoinen määrä toimijoita siis. Mikä mahtaa olla vuosittaisen pellettienergiatutkimuksen rahoituksen suuruus?

"Rahoituksen kokonaisvolyymin arvioiminen on monimutkaista, sillä osa hankkeita on kansainvälisiä ja vuosibudjetti voi niissä olla lähes miljoonaluokkaa, mutta siitä vain osa käytetään Suomessa. Edellä mainittujen organisaatioiden tutkimuspanostus kotimaassa yhteensä on vuosien 2008-2009 osalta arviolta 600 000 - 800 000 euroa vuodessa."

Tutkimuspanostus on selvästi merkittävä. Mitä tutkimuskokonaisuuksia on nyt työn alla?

"Tärkein tutkimuskokonaisuus on pellettien raaka-ainepohjan laajentaminen. Lisäksi tutkitaan erilaisia valmistus- ja esikäsittelymenetelmiä sekä lisäaineita.

Uusi tutkimusalue on biopolttoaineiden, mukaanlukien pelletit, tuottamisen ja käytön moniuloitteisen kestävyyden arviointi, jota SYKE tekee yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Metlan kanssa.

Pellettien varastointikaasujen ja yleensä työturvallisuuden tutkimus on Kuopion yliopiston kanssa tehtävän tutkimuksen painopiste yhdessä päästöjen kanssa. Markkina- ja taloustutkimus eri muodoissaan on luonnollisesti mukana myös useilla organisaatioilla."

Mekrijärvellä käynnistyy pian uusi koelaboratorio

"Merkittävin uusi tutkimusympäristö pelletille on Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla piakkoin käynnistyvä koelaboratorio, jossa tutkitaan pelletin valmistusta teollisessa mittakavassa, raaka-aineen esikäsittelyjä, varastointia, polttoa ja termistä kaasutusta."

Onko Vapon rooli tutkimuksessa muuttunut?

"Vapo ei ole lopettanut pellettitutkimusta. Tutkimuksen tekeminen on vain organisoitu Vapossa uudelleen. Yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa on nyt aiempaa suuremmassa roolissa eikä Vapo näe tarpeelliseksi omistaa itse kaikkia tutkimuslaitteitaan. Tutkimusorganisaatioiden näkökulmasta näen kehityksen hyvänä. Vapon tehtävä on keskittyä liiketoimintaan."

Keitä varten tutkimusta tehdään? Keitä tutkimustulokset palvelevat?

"Tutkimustulokset palvelevat koko energiateollisuutta, pellettien valmistusta sekä pellettien käyttäjiä CHP-kokoluokasta kotitalouksiin. Valtaosa tutkimusten tuloksista on julkisia, toki mukana olleet yritykset pystyvät kuitenkin hyödyntämään." tuloksia nopeimmin ja monipuolisimmin.

Olennaista varmastikin on tulosten hyödyntäminen. Liittyykö tutkimus tuotekehitystyöhön?

"Nopeasti kehittyvällä alalla perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen rajapinnat ovat hyvin häilyviä. Monet perustutkimukselta tuntuvat asiat voivat olla hyvin pian teollisessa käytössä ja toisaalta tuotekehitys antaa impulsseja tutkimuksen suuntaukseen jatkuvasti. Tutkimus on tiukasti kiinni tuotekehityksessä ja informaatio kulkee molempiin suuntiin."

Pellettien käytön lisääminen kotimaassa tärkeimpiä haasteita

Maailman ainoalla pellettiprofessorilla on hieno näköalapaikka alan kehitykseen. Mitkä näette olevan pellettitutkimuksen suurimmat haasteet tällä hetkellä?

"Suurin haaste on löytää menetelmä jolla pellettiä voidaan tehdä kustannustehokkaasti vaihtelevalaatuisesta raakapuusta. Se on haastena kuitenkin pieni verrattuna maamme hapuilevan energiapolitiikan luomiin haasteisiin. Pelletin asema on jäänyt niin heikoksi ja tunnistamattomaksi sekä vaille tukia, että vaarana on pellettien valuminen maasta pois jatkossakin. Tämä puolestaan tekee Suomen uusiutuvan energian lisäystavoitteiden saavuttamisen entistä vaikeammaksi."